Kielten opiskelu tuottaa sekä kielellistä että kulttuurista pääomaa

Kielet ovat meidän jokaisen elämässä läsnä koko ajan – kun luemme, keskustelemme työtovereiden kanssa tai vaikkapa lomamatkalla ulkomailla.  Koska kielillä on merkittävä rooli paitsi meidän jokaisen myös ympäröivän yhteiskunnan kannalta, kielet, kielten opiskelu ja opettaminen ja niiden käyttö saattavat joskus herättää voimakkaitakin tunteita.

Kielenopetus tänään

Erilaisia tapoja opettaa kieliä on varmasti yhtä monta kuin on opettajiakin. Näin on myös oppimistyylien osalta: jollekin kielen opiskelu saattaa sujua helpoiten kieliopin kautta, joku toinen taas pitää tärkeimpänä puhumista ja kielen käyttämistä luonnollisissa kommunikaatiotilanteissa. Opetustavat ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa, mutta yhtä oikeaa tapaa opettaa ei liene olemassakaan. Moni kuitenkin muistaa kouluajoiltaan, kuinka kielten oppitunneilla oli pyrittävä ennen kaikkea välttämään virheitä. Into kielten opiskeluun on voinut tämän takia kokea kovan kolauksen, kun mieleen on jäänyt pelko käyttää kieltä.

Onneksi noista ajoista on vähitellen siirrytty kielioppipainotteisesta opetuksesta toiminnallisen kielitaidon opettamiseen, kielen sujuvaan ja luontevaan käyttämiseen. Kun kieltä rohkenee käyttää, kielenkäyttäjien välinen kommunikaatio nousee tärkeimpään rooliin ja pienet virheet jäävät marginaaliseen asemaan.

Olemme kaikki erilaisia oppijoita

saksa3

Optimaalisessa tilanteessa opettaja pystyisi vaihtelemaan omia opetustapojaan erilaisten oppijoiden ja heidän erilaisten oppimistyyliensä mukaan. Tämä asettaa tietysti opetukselle ja opettajalle suuria haasteita, sillä ihannetilanteessa opettajan pitäisi päästä jokaisen oppijan kanssa sellaiseen vuorovaikutukseen, että oppija voisi saavuttaa tavoitteensa omia polkujaan pitkin. Motivoiva ja kannustava kieltenopetus luo edellytykset sille, että innostus kieltenopiskelua kohtaan kasvaa. Usein opetuksesta voi tehdä varsin pienelläkin vaivalla kiinnostavaa ja monipuolista.

Toki kieliopilla on edelleen sijansa opetuksessa, mutta sen rooli on pikemminkin tukea toiminnallista kielenkäyttöä. Toisaalta kaikki kielitaidon ulottuvuudet lopulta tukevat kokonaisvaltaista kielenoppimista. Aina ei suhtautuminen kieltenopetuksessa tapahtuviin muutoksiin ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Uudet opetusmetodit saattavat vaatia sekä rohkeutta että totuttelua niin opettajilta kuin oppijoiltakin.

Voiko joku kieli olla toista tärkeämpi?

British museum2

Monen mielestä tietyillä kielillä on merkittävämpi asema nykymaailmassa kuin joillakin toisilla. Koska englannin kieli on saavuttanut niin vankan aseman ympäri maailmaa, sen osaamista pidetään kansalaistaitona. Osa ihmisistä luottaa englannin valta-asemaan jopa siinä määrin, että muiden kielten opiskelua pidetään tarpeettomana.

Jokainen kielenkäyttäjä näkee kuitenkin eri tavoin sen, mikä tai mitkä kielet ovat tärkeitä ja opiskelemisen arvoisia. Henkilökohtaisista intresseistä ja omista lähtökohdista ja motiiveista kumpuavat tavoitteet ohjaavat halua opiskella ja oppia kieliä. Vaikka suurilla kielillä on laajempi puhujakunta ja siten enemmän vaikutusta myös maailmanlaajuisesti, voi myös jostakin marginaalisemmassa asemassa olevasta kielestä olla arvaamatonta iloa tai hyötyä omassa elämässä. Ylipäätään kaikenlainen kielitaito ja kulttuurintuntemus avartavat maailmankuvaa ja auttavat näkemään maailman kielivarannon rikkauden uusin silmin. Oma innostus oppia kieliä korreloi vahvasti oppimismotivaation kanssa.

Kieli auttaa ymmärtämään myös kulttuuria

Georgia

Kieltenopetus on myös kielikasvatusta ja se vaikuttaa kielitietoisuuden kehittymiseen ja ympäröivän maailman kulttuurisen moninaisuuden ymmärtämiseen. Tavoitteena on saada oppijat kiinnostumaan erilaisista kielistä, mutta myös arvostamaan eri kieliä ja kulttuureita sekä niiden edustajia.

Kieliin ja kielten opiskeluun liittyy tunteita ja mielikuvia − myönteisiä tai kielteisiä. Vahvat mielipiteet ja joskus sitkeätkin ennakkoluulot saattavat kaventaa kielellistä ajatusmaailmaa ja estää näkemästä monipuolista kielitaitoa resurssina. Kieliin kohdistuvat asenteet ovatkin keskeisessä roolissa siinä, miten kielenkäyttäjä suhtautuu käyttämiinsä kieliin, vieraisiin kieliin ja kulttuureihin sekä uusien kielten opiskeluun.

Ympäröivä maailma muuttuu koko ajan, ja erilaiset muutokset muokkaavat myös sekä kieliä että niiden opetusta ja käyttöä. Olipa kyse espanjan tai pohjoissaamen opiskelusta, olisi jokaista kieltä arvostettava rikkautena. Monipuolinen kieltenopetus ja positiivisten mielikuvien liittäminen vieraisiin kieliin edistävät kielten oppimista. Lisäksi kielten opiskelu tuottaa myös kulttuurista pääomaa − puhumattakaan siitä ilon ja onnistumisen tunteesta, kun huomaa oppineensa kielestä taas jotakin uutta ja tulevansa sillä toimeen erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.

Tervetuloa opiskelemaan kieliä Aikuisopistoon! Löydä omasi yli 20 kielen joukosta tai opiskele vaikka useampia.

Teksti: Timo Kuula

Kuvat: Elina Vienamo ja Raija Lerkki

 

 

Mainokset

Vastaa Kielten opiskelu tuottaa sekä kielellistä että kulttuurista pääomaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s